Jalkapalloseurojen ulkoisessa auditoinnissa arvioidaan seuran toimintaa neljässä päätoiminnossa: johtamisessa, urheilutoiminnassa, viestinnässä ja markkinoinnissa sekä tuloksissa. Auditoinnin mukaan RoPS edustaa urheilutoiminnassa positiivisesti poikkeavaa ja tarkoituksenmukaista sidosryhmäajattelua. Konkreettinen näyttö vahvasta sidosryhmäajattelusta on tapa, jolla seuran sidosryhmiä osallistettiin ja kuultiin uuden, vuoteen 2030 ulottuvan strategian laadinnassa. RoPS:n uusi brändistrategia on yhteensopiva päästrategian kanssa ja ottaa huomioon seuran nykytilanteen. Brändistrategia tukee strategiaviestintää ja halutun kaltaisen lappilaisen identiteetin rakentamista. Positiivista arviointia saavat myös strategisen suunnan määrittely, yhtenäisen pelaajapolun varmistaminen sekä uuden alun myötä vahvistunut sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullinen toiminta.
Auditointi osoittaa RoPS:lla olevan näyttöä erillisistä vastuullisuusteoista, joista esimerkkejä ovat soveltavan jalkapallon joukkuetoiminta, Respect -rahasto vähävaraisten pelaajien harrastustoiminnan tukemiseen sekä Toivonkipinöitä-tapahtumat, joita toteutetaan yhteistyössä järjestö- ja muiden kumppanien kanssa.
- Hyvät auditointitulokset ovat erinomainen kiitos koko RoPS-yhteisölle. Se osoittaa, että on tehty erinomaista työtä vaikeina aikoina. Tämä rohkaisee jatkamaan määrätietoista yhteisöllistä ja vastuullista tekemistä, iloitsee RoPS:n puheenjohtaja Matti Poikajärvi.
URHEILUTOIMINNASSA KEHITETTY MYÖS LAPPILAISTA VALMENNUSOSAAMISTA
Arviointi nostaa esiin myös seuran vaikuttavuutta lisäävän maakunnallisen toimintatason. Valmennusosaamisen kehittäjän (VOK) avulla RoPS on tarjonnut yhteistyöseuraverkostolle valmentajien lisenssikoulutuksia koko Lapin läänin alueella. Tämän myötä seura on kehittänyt lappilaista valmennusosaamista laajemmin kuin vain omassa seurassaan. Nykyisellään viisi seuraa on mukana RoPS:n yhteistyöseurojen verkostossa. Seuroihin on rekisteröitynyt yhteensä 1900 pelaajaa.
RoPS:n pelaajamäärät nuorten maa- ja aluejoukkueissa ovat asetetun tavoitetason mukaiset. Edeltävinä vuosina RoPS on kasvattanut, tai toiminut kasvualustana, useille nuorille jalkapalloilijoille miesten pääsarjatasolla. Esimerkkejä tästä ovat Jussi Niska, Otto Kemppainen, Tuomas Kaukua ja Juho Hyvärinen. Pelaajakehitykselliset tulokset toimivat ponnahduslautana uudistuneelle RoPS:lle.
RoPS on onnistuneesti tarjonnut selkeän Suomen Palloliiton lisenssikoulutuspolun valmentajilleen. Suurin osa seuran rekisteröidyistä valmentajista on suorittanut vähintään Futisvalmentajan starttikoulutuksen (FVS). Lisäksi huomattava osuus koulutetuista valmentajista on edennyt jo UEFA C-lisenssitasolle. Valmentajien lisenssikoulutustasot muodostavat vaadittavan kyvykkyysrakenteen myös tulevaisuuden pelaajakehitystyölle RoPS:ssa. RoPS on kehittänyt kattavan ja yksityiskohtaisen valmennuslinjan – sisältäen kuvauksen poikien ja tyttöjen pelaajapolusta.
Arviointiraportissa tunnistetaan myös parantamismahdollisuuksia osa-alueittain.
- Esimerkiksi riittävä resursointi seuran sisäiseen valmentajakoulutukseen ja mentorointiin lisenssikoulutuspolun ohella on arviointiraportin mukaan tärkeä jatkokehitysaskel. Tämä on asia, joka on myös seurassa tunnistettu yhdeksi kehittämiskohteista, toteaa urheilutoimenjohtaja Jari Ilola.
Jalkapalloseurojen laatujärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2014 ja mukana siinä on 197 seuraa, jotka kattavat noin 75 % valtakunnallisesta pelaajamäärästä. Laatujärjestelmän tavoitteena on kannustaa seuroja systemaattiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan, minkä pohjana on vahva seuraidentiteetti ja jäsenistön hyväksymä toimintamalli.
- RoPS lähti vaikeassa tilanteessa jämäkästi muuttamaan seuran suuntaa viestimällä avoimesti tilanteestaan ja toimenpiteistään, sekä ottamalla mukaan toimintaansa ja sen suunnitteluun laajan joukon seurasta välittäviä ihmisiä ja muita toiminnalleen keskeisiä tahoja. Ottamalla näitä tärkeitä sidosryhmiä mukaan ja kuuntelemalla heidän toiveitansa ja odotuksia on RoPS:ssa myös luotu uskoa tulevaisuuteen ja varmistettu toiminnan jatkuvuutta. Tämä antaa hyvän pohjan seuran seuraavien kehitysaskelien ottamiselle ja vakaammalle tulevaisuudelle, joiden kautta entistä paremmat niin urheilulliset kuin toiminnan muutkin tulokset ovat mahdollisia, sanoo seurakehityspäällikkö Henri Alho Suomen Palloliitosta.
Laatujärjestelmässä on viisi tasoa ja kolme arviointialuetta (urheilutoiminta ja sitä tukevat johtaminen sekä viestintä/markkinointi). Tavoitteena on, että jokainen seura arvioidaan kerran vuodessa.
Tason 5 ulkoisen arvioinnin toteuttaa Exellence Finlandin ja Palloliiton EFQM-arviointimallin pätevyyden omaavat arvioijat ja se perustuu yhden päivän arviointitilaisuuteen ja seuran esittämiin toimintansa ohjaaviin asiakirjoihin. Arviointitilaisuudessa haastatellaan seuran luottamushenkilöitä, operatiivista johtoa, valmentajia ja vapaaehtoistoimijoita.
Mistä on kyse?
- Suomen Palloliiton kehittämä jalkapalloseurojen laatujärjestelmä vuodesta 2014
- Auditoinnin toteuttaa ns. kolmas osapuoli, Excellence Finland. Arvioijapooliin kuuluvat pääarvioija Heikki Niemi (Excellence Finland) sekä arvioija Ville-Pekka Inkilä (Palloliitto).
- Pisteytys 0-100 perustuu EFQM-mallin RADAR-logiikkaan, jossa toiminnan arvioinnin kolme päänäkökulmaa ovat: toimintatavat, toteutus ja toimintatapojen kehittäminen. Tulosten arvioinnin päänäkökulmat ovat tulosten olennaisuus ja käytettävyys, sekä suorituskyky.
- Tason 5 on saavuttanut HJK, Ilves, KuPS, FC Inter, SJK, VPS, RoPS ja FC Honka.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Matti Poikajärvi
040 538 8325,
Urheilutoimenjohtaja Jari Ilola
0400 322 374,
