Kokeneella valmentajalle oli väistämättä yllätys, kuinka kiven alla pelaajat aluksi olivat. Malinen on korostanut, että aiempaa vähemmillä pelimerkeillä operoivan RoPSin vetovoima on ollut yllättävän heikko. Riski uhkasi konkretisoitua: jääkö valmentajan käteen vain hylkytavaralavan pelaajia? Kokenut valmentaja ei kuitenkaan ainakaan julkisesti hermoillut, vaan jatkoi saalistusta pelaajabasaareissa. Viime viikkoina RoPSin haaviin on uinut kehukaloja toisensa perään. Sopimuksen tehneet pelaajat vaikuttavat lähes laita luvulla hyviltä hankinnoilta, ja testimies Ibiyomikin kontrahdin arvoiselta. Jo nyt on selvää, että tulevan sesongin RoPS tulee olemaan laadukkaampi kuin viime kauden nippu. Riski kannatti.

RoPS tarvitsee vahvaan avauskokoonpanoonsa enää ykköshyökkääjän. En lähtisi merta edemmäs kalaan, vaan nappaisin jo kulttipelaajaksi nousseen Aleksandr Kokon takaisin, jos hän vielä saatavilla on. ”Boriksen” 77 ottelua/39 maalia RoPSissa on näyttö, joka puhukoon vastustamattomasti puolestaan. Kokonaisvaltaisesti paremman hyökkääjän kaappaaminen RoPSiin tuntuu liki mahdottomalta ajatukselta.

Muutaman rotaatiopelaajan joukkue luonnollisesti tarvitsee.

Toki vasta tulevat Liigacupin pelit näyttävät, mikä joukkueen taso tällä hetkellä on. Eikä talviturnauskaan vielä kerro varsinaisen kauden voimasuhteista. Mahdollisiin heikkouksiin on kuitenkin vielä hyvin aikaa reagoida. RoPSille Liigacup on etupäässä pelaajien testausta, ja uusien miesten sekä pelitavan sisäänajoa. Keskeneräisyydestä huolimatta jatkopaikka on realistinen tavoite.

Malinen on kasannut näköisensä joukkueen ja vie rakennustyön loppuun kevään aikana. Kentällä nähtäneen viime kauteen verrattuna astetta kyynisempi RoPS. Malinen ruuvannee peliä suoraviivaisempaan suuntaan, jottei viime kaudella nähty tehoton pallokontrollifutis ja heikko menestys toistuisi. Tyylipisteillä ei Veikkausliigassa tee mitään. Jalkapallossa on lopunperin kysymys voittamisesta.

Markku Saukko
© 2015 Lapin Kansa