Uutisarkisto

Kaikki uutiset

torstai, 16 touko 2024 20:23

Seuratoiminta ei pyöri ilman vapaaehtoisia

Arvostele tätä artikkelia
(2 ääntä)
Topi Litendahlin ja Kai Altin yhteistyö toimii RoPS:n kotiotteluiden grillikioskissa saumattomasti. Topi Litendahlin ja Kai Altin yhteistyö toimii RoPS:n kotiotteluiden grillikioskissa saumattomasti.

Mikä innostaa mukaan vapaaehtoistyöhön ja elääkö talkoohenki? Kolme eri rooleissa toimivaa RoPS-vapaaehtoista kertovat oman näkemyksensä.

Topi Litendahl, Ottelutapahtumien talkoolainen

Olen aina ollut jalkapallomiehiä. Tykännyt sekä pelata että katsoa jalkapalloa.

Pelaajana omat huippuhetket sijoittuvat opiskeluaikojen Helsinkiin. Harjoittelimme opiskelijaporukalla ja joukkueemme MoPo (Mooseksen Potku) osallistui myös kaupungin alimpien tasojen divarisarjoihin. Ystävyysotteluita pelattiin myös naisopiskelijoiden joukkueen MaPo:n (Marian Ponnistus) kanssa.

Sarjatasoilla mitattuna pelaajaurani huippu oli päästessäni mukaan porukkaan, joka kamppaili vitosdivarissa. Peliaikaa en tainnut juuri saada, mutta vaihtopenkillä sain olla ja joskus ehkä muurissa mukana.

Jo tuolloin tärkeintä minulle oli juuri kokemus joukkueeseen kuulumisesta ja ihan samasta asiasta on kysymys myös talkootyössä. Kuulun moniin yhteisöihin kuten perhe, työtoverit ja seurakunta, mutta sen lisäksi nautin siitä, kun saan olla osa joukkuetta minulle rakkaan lajin parissa. Talkoojoukkueessa saan saman kokemuksen kuin pelaajanakin.

RoPS:n peleissä toimin kioskimyynnissä aina kuin peleihin työkiireiltäni pääsen. Makkaranpaisto ja kaikenlaiset keittiöhommat ovat minulle erityisen mieluinen tehtävä. Kokki oli toinen haaveammattini ja viihdyn hyvin ruoan ja kestityksen parissa. Myös siisteys ruoanlaitossa on minulle tärkeää ja minun jäljiltäni seuraavan talkoolaisen onkin aina mukava tulla hommiin.

Jalkapallo oli aikoinaan myös isossa roolissa Rovaniemelle kotiutuessani. Kun muutin kaupunkiin, en tuntenut täältä ketään. Pääsin mukaan Rio Granden joukkueeseen ja sieltä loin ensimmäiset ystävyyssuhteet paikallisiin ihmisiin. Se oli portti kotiutumiseen.

Elämme aikaa, jossa moni ihminen kokee yksinäisyyttä. Uskon, että jokaiselle meille tekee hyvää olla osa porukkaa, kuulua joukkueeseen. Kaikilla sen ei toki suinkaan tarvitse liittyä juuri jalkapalloon tai urheiluun, mutta minulle tämä on se luonteva ympäristö.

 

Jenni Sukuvaara, joukkueenjohtaja RoPS P2010

Jenni Sukuvaara 800x600

Ennen ”jojo-urani” alkua vuonna 2017 jalkapallo ei kuulunut elämääni millään tavalla. Tartuin tehtävään, koska halusin olla mukana poikani harrastuksessa. Matkan varrella pienistä pojista on kasvanut fiksuja nuoria ja sitä matkaa on ollut hieno seurata. Tuntuu mukavalta, kun saavuttaa nuorten luottamuksen olemalla läsnä.

Minulle on tärkeää olla mukana mahdollistamassa hyvä harrastus kaikille pelaajille. Varsinkin kriittisinä teinivuosina on arvokasta pitää nuoret mukana porukassa. Joukkuetoiminta vie paljon aikaa, mutta saan siitä myös itselleni todella paljon. Esimerkiksi pelireissulle lähdettäessä siirtyy ihan omanlaiseensa joukkuekuplaan, jolloin kaikki työ- ja muut huolet unohtuvat.

Kannustan vanhempia lähtemään mukaan joukkueiden toimintaan. Toki tietyt tehtävät vaativat sitoutumista, joten siihen on oltava valmis. Ei ole joukkueen edun mukaista, jos taustahenkilöt vaihtuvat koko ajan. Mutta aina löytyy myös sellaisia rooleja, jotka vaativat ajankäytöllisesti vähemmän, mutta ovat joukkueen toiminnan kannalta hyvin tärkeitä.

 

Rauna Tiikkaja, rahastonhoitaja ja huoltaja RoPS T2010

Rauna Tiikkaja 800x600

Rahastonhoitajan tehtävään on harvassa joukkueessa kovasti tunkua. Kun muita käsiä ei noussut, niin ajattelin, että tehtävästä suoriudun ja jotakin voisi tästäkin myös itse oppia. Kun huomaa, että harrastus on lapselle mielekäs, niin haluaa olla mukana tukemassa kaikin mahdollisin tavoin.  

Huoltajan rooli on ainakin omalla kohdalla ollut myös muuta kuin kolhujen paikkaamista. Jääpussejakin menee, mutta lisäksi se on myös tyttöjen tukemista jännittävissä tilanteissa. Valmentajat voivat keskittyä omaan tehtäväänsä paremmin, kun pelaajilla on niin pelin aikana kuin pidemmillä turnausmatkoilla muitakin tuttuja ja luotettavia aikuisia lähellä. On hienoa myötäelää joukkueen kanssa isot ilon hetket ja toisaalta pystyä tukemaan pelaajia vaikeissa paikoissa. 

Joukkueen toimintaan ja pelaajien kehittymiseen saa ihan erilaisen näkökulman verrattuna siihen, että seuraisi pelejä vain katsojana. Kyllä itsekin elän mukana ne suuret tunteet ja on hienoa nähdä läheltä, miten tytöt oppivat joukkueen mukana erilaisia elämäntaitoja.

 

Tiivistelmä artikkelista on julkaistu Rovaniemen Palloseuran Pohjoista Suuntaa 2024 -lehdessä.
Koko lehti luettavissa näköislehtenä täällä: https://issuu.com/ropsrovaniemi/docs/pohjoista_suuntaa_2024

Luettu 558 kertaa

Tietoa meistä

Rovaniemen Palloseura on Lapin suurin urheiluseura sekä Pohjois-Suomen johtava jalkapalloseura. Edustusjoukkueemme pelaavat Miesten Ykköstä ja Naisten Kakkosta. Toimintamme pohja on yli 1000 junioripelaajassamme, joille haluamme luoda turvallisen harrastusympäristön sekä tavoitteellisille pelaajille selkeän polun aina kansainvälisille kentille saakka.

Ota yhteyttä

Puheenjohtaja
Matti Poikajärvi
  +358 405 388 325
  matti.poikajarvi@rops.fi

Toiminnanjohtaja
Jari Näsman
  +358 505 990 309
  jari.nasman@rops.fi