Tulosta tämä sivu
tiistai, 17 heinäkuu 2018 18:01

RoPS B 1993 -joukkue kutsuu mukaan hyväntekeväisyysotteluun lauantaina 21.7. klo 14.00.

Arvostele tätä artikkelia
(0 ääntä)

Jalkapallo luo unohtumattomia tapahtumia ja synnyttää suuria tunteita, niin kuin lajien kuninkaan mm-kisat tänä kesänä ovat jälleen kerran todistaneet. Niitä on varmasti luvassa myös, kun meidän RoPS:n B-junnujengi vuosilta 1992-1993 kerääntyy yhteen pitkän tauon jälkeen hyväntekeväisyysottelun merkeissä.

Ikäluokkansa Suomen mestaruuden voittanut RoPS A vuodelta 1988 on haastanut meidät otteluun, josta tuotto menee Monikulttuurikeskus MoniNetin hyväksi. On todella hienoa, että saimme tällaisen tilaisuuden kuulumisien päivittämiseen ja vanhojen muisteluun, sillä kokoontuminen on ensimmäinen 25 vuoteen.

Into kokoontumiseen on ollut huikea. Muistoja on jaettu etukäteen WhatsAppissa, ja löytyipä erään pelaajamme vanhempien kätköistä vanhoja lehtileikkeitä otteluista. Itse ottelussa on vielä kerran tarkoitus jättää kentälle viimeisetkin voimanrippeet - aivan kuten silloin joskus. 

25 vuotta sitten moni asia oli erilaista kuin nyt. Ei ollut älykännyköitä, internettiä tai verkkopelejä. Ihmisiä tavattiin kasvotusten ja aikaa vietettiin paljon pelaajien kesken vapaa-aikanakin, siis ihan fyysisestikin samassa paikassa.

Treenattiin hiekalla, nurmelle pääsi ehkä juhannuksen aikoihin. Nykyisistä tekonurmista ei ollut tietoakaan. Saarenkylässä oli sellainen vanhanaikainen, joka poltti vaatteet ja jaloista nahat.

Joukkueesta muodostui erittäin yhtenäinen ja yhteiseen tekemiseen sitoutunut. Treeneissä ja peleissä oli vahva tekemisen meininki, mutta aina myös hauskaa (paitsi tietysti tappion hetkillä). 

Vuonna 1992 pelattiin SM-sarjaa. Valmentajana toimi Jukka ”Harppi” Harmaala. Meillä oli uskomattoman tyylikkäät yhtenäiset matka-asut: suorat housut, kauluspaita ja bleiseri. 

Lentokoneella matkustettiin pidemmät pelimatkat, se oli nuorille miehenaluille iso juttu. RoPSin ja Finnairin suhteet taisivat olla kunnossa, sillä kerran kone odotti puolisen tuntia yhtä meidän myöhästynyttä pelaajaa. Herätyksen kanssa oli ollut pieniä ongelmia.

Tarina kertoo, että eräs samassa koneessa ollut pariskunta myöhästyi Helsingissä Espanjan-lennoltaan tämän takia. Tiedä sitten pitääkö paikkansa.

Kaikki muistavat myös erään ottelun Malmin palloseuraa vastaan Helsingissä. Tuossa ottelussa teimme maalin suoraa toisen puoliajan avauksesta: veskari ulkona, syöttö sivuun ja millintarkka laukaus.

Tilanteen puimista jatkettiin pelin jälkeen. Veskari oli ihan hiilenä ja tilanteesta kehkeytyi melkein joukkotappelu. Veskari taisi myöhemmin illalla soittaa anteeksipyynnön. Voitimme pelin 3-2 ja päivä jatkui onnellisissa merkeissä, kun yksi hotelli Cumuluksen huoneista osoittautuikin sviitiksi ja pääsimme voittosaunaan. 

Kausi päättyi ankaran taistelun jälkeen katkeraan putoamiseen, ja seuraavana vuonna ainakin kevätkierros piti pelata divaria.

Valmentajaksi tuli Pentti ”Kippari” Kiistala, joka painotti valmennuksessaan meidän henkilökohtaisten taitojen parantamista. Tulosta syntyi ja voitimme kevätkierroksen ylivoimaisesti. Se palkittiin SM-sarjapaikalla syyskierrokseksi.

Nousu varmistui jo ennen viimeistä kierrosta Iisalmessa, jossa voitimme PK-37:n. Voitimme yhtä vaille kaikki pelit. Vain FC Kajaani pystyi venymään kotikentällään tasapeliin, tuloksena kiikarit.

SM-sarjassa taso oli astetta kovempi. Pelit sujuivat vaihtelevasti emmekä onnistuneet sarjapaikkaa säilyttämään. Liian usein hyviä pelejä seurasi huonompi, eikä pallokaan joka pelissä pomppinut suosiollisesti. 

Aika on sitonut putoamisista syntyneet haavat ja kuivannut kyyneleet. Niinhän sillä on tapana tehdä. Mahtavia muistoja ja ystävyyssuhteita jalkapallo ja RoPS meille tarjosi. Ne eivät häviä vaikka muisti muuten alkaa pikku hiljaa pätkiä.

Suuret kiitokset RoPS A-88:lle haasteesta. Toivottavasti peliin saapuisi paljon katsojia ja vapaaehtoisia lahjoittajia, jotta saisimme yhdessä kerättyä kasaan mukavan potin MoniNetille. 

Terveisin,

Vesa Kylmänen
RoPS B 1993

Luettu 2971 kertaa