Reissuun lähdettiin pienen jännityksen saattamana. Edessä olivat ensimmäiset ison kentän pelit 11 v 11 muodossa. Valmennus oli yllättynyt, miten hienosti tytöt ottivat ison kentän ja tilan haltuun.

Tytöt voittivat oman alkulohkonsa huimalla maalitilastolla 11 tehtyä ja 1 päästetty maalia. 

Jatkopeleissä joukkue sai kokea espanjalaisten kohtalon. Hieno 0-0 peli vei rankkarikisaan, jota RoPS johti jo 2-0.

Piteån kolmas veto meni ruotsalaisten hannuhanhimaiseen tapaan onnekkaasti tolpan kautta kimmoten maaliin ja samalla kääntyi meidän tuuri. Omat vedot jäivät vastustajan maalivahdin hanskaan ja rimaa hipoen maalin yli. Ja vastustajan upposi. Kyyneleiltä ei vältytty tässä riipivässä tilanteessa.

Turnaus oli antoisa pelaajille myös pelin ymmärtämisen kannalta. Joukkue sai kuvattua kaikki pelit, joiden pohjalta valmentajat pitivät videopalavereita aina pelien välissä.

Piteån turnauksen teemat olivat pelin avaaminen ja prässi pelaaminen. Päävalmentaja Liisa-Maija “Lispe” Raution mielestä näissä osa-alueissa tytöt kehittyivät valtavasti turnauksen aikana.

Viimeiseen sijoituspeliin tytöt lähtivät hymy huulilla. Joukkueen kohtaloksi kuitenkin koitui viereiseltä kentältä kuulunut vihellys, joka tulkittiin oman pelin tuomarin tekemäksi. Tilanteessa vielä liikkeessä ollut pallo lirui vaivihkaa maaliin. Niukan tappion myötä lopullinen sijoitus tytöillä siis omassa 32 joukkueen sarjassa 13.

Vaikka sijoitus ei ollutkaan kärkijoukoissam oli tyttöjen pelaaminen jokaisessa ottelussa todella taidokasta.

- Enhän mie voi olla kuin valtavan ylpeä näistä tytöistä, sanoo Lispe.

Joukkueen kakkosvalmentajana koko joukkueen olemassaolo ajan ollut Ville Hautajärvi kertoo, että Lispen mukaan tulo valmennukseen reilu vuosi sitten on vienyt tyttöjen taitotasoa kovaa vauhtia eteenpäin. Harjoituksiin on tullut mukaan tavoitteellisuutta ja johdonmukaisuutta, joka näkyy peleissä pallonhallinnan lisääntymisenä ja tietysti myös tuloksien paranemisena.

- Noh, on sinne harjoituksiin ja pelireissuihin tullut myös melkosesti huumoriakin mukaan, nauraa Ville ja muu joukkue komppaa.

- Joo, ei me hampaat irvessä treenata vaikka hyviä halutaankin olla!

Kuva ja teksti: Jatta Kivelä