Malinen on uudistanut RoPSin seurakulttuuria, tehnyt seurasta entistä kiinnostavamman ja uudistanut seuratoimintaa ammattimaisemmaksi. ”Mourinho” on myös vahvana mediapersoonana nostanut RoPSin valtakunnallisen kiinnostavuuden ja huomioarvon aivan uudelle tasolle. Tältä osin erinomaisesti onnistuneen valmentajan arvosanaa laskee huippu-urheilun lopun perin keskeisin mittari: tulokset, RoPS on sarjassa toiseksi viimeisenä.
Arvioinnissa on silti pidettävä katse kokonaisuudessa ja huomioitava, että liigakauden alun Malinen on toiminut erityisen haastavissa puitteissa.
MALINEN ON RoPSissa vetämässä pitempää kehitysprosessia, joten siinä mielessä arvosteleminen tässä vaiheessa on tietyllä tapaa epäreilua. Hän aloitti tammikuussa täydellisen pelitaparemontin. Hanke on kunnianhimoinen, mutta toisaalta juuri erittäin ”malismainen”. Aktiivinen prässi ja rohkea hyökkääminen sekä kohtuullisen vahva pallokontrolli ovat ominta Malista, ja siihen hän on nojannut koko pitkän uransa.
Pelitavan valaminen on kestänyt yllättävän kauan, eikä RoPS ole tähän mennessä pelannut uudella pelitavallaan parhaalla mahdollisella tasollaan kuin yksittäisiä pätkiä, korkeintaan puoliaikoja ja yksittäisissä peleissä. Pelitapaprosessin hitauteen on luonnollisesti vaikuttanut pelitavan kannalta avainasemassa olevien pelaajien karmeat loukkaantumiset. Siltikin, oliko tavoite sittenkin yltiöpositiivinen RoPSin rosterille? Olisin myös odottanut sairastuvan ollessa täynnä porstuaa myöten RoPSin pelaavan selvästi passiivisemmin, pelaajisto kun ei sopinut enää juuri mitenkään oululaisluotsin ideaalifi losofi aan.
VAIKEUKSIEN keskellä RoPSin on säilyttänyt erinomaisen asenteen, työmoraalin ja uskon omaan tekemiseensä. RoPS on taipunut tappioihin rajusti taistellen, eikä minkäänlaista alistuneisuutta ole ryhmästä henkinyt. Tästä kaluunat kuuluvat päävalmentajalle. Hän on toiminut koko pitkän uransa haastavimmassa pelaajatilanteessa rauhallisesti ja hätääntymättä.
Onko loukkaantumisissa kyse pelkästään huonosta tuurista? Malinen ei alkukaudella juurikaan kierrättänyt pelaajia. Olisiko ollut syytä ottaa loukkaantumisherkkä ”Boris” Kokko pois kentältä aiemmin, tai lepuuttaa enemmän hieman heikolla fysiikalla Rovaniemelle tullutta Jani Virtasta?
Vaikka loukkaantumisilla ja olemattomalla rotaatiolla ei olisikaan mitään tekemistä toistensa kanssa, näen, että alkukauden otteluruuhkassa pelaajia olisi pitänyt joka tapauksessa kierrättää enemmän.
MALINEN LUOTTAA 4-3-3 ryhmitykseensä kuin pässi suuriin sarviinsa. Olen edelleen sitä mieltä, että RoPSin materiaalille sopisi paremmin 4-2-3-1 formaatio.
Yhdellä keskikentän pohjapelaajalla operoidessa loistavan Antti Okkosen kuorma keskikentän kurkihirtenä on kasvanut liian suureksi. ”Suke” joutuu jatkuvasti kohtuuttoman paineen alle, ja hän joutuu syöttämään liian pitkiä syöttöjä, kun laitapuolustajat ovat liian alhaalla, ylemmät keskikenttäpelaajat syöttöpeitossa tai laiturit liian kaukana. Okkonen on huippupelaaja, mutta vastustajat pystyvät lukemaan RoPSin peliä liian helposti ja ajamaan Okkosen ahtaalle, jolloin RoPSin pelistä loppuvat keuhkot.
ROPS EI PUTOA liigasta, sitä on heikkohermoisimmankaan kannattajan turha pelätä. Jos ja kun joukkue näistä asetelmista nousee kahdeksan joukkoon ja esiintyy ryhdikkäästi europeleissä, sinkoutuu päävalmentajan syksyn arvosanan kiitettäväksi
Markku Saukko
© 2014 Uusi Rovaniemi
