Liigaseurat joutuvat taloustilanteen takia pitämään pelaajarinkinsä pieninä koko kauden. Pitkän talvikauden valmistautumisjakson aikana ryhmä muokataan sitäkin suppeammaksi, että rahaa riittäisi varsinaisen pelikauden menoihin.
Kun palkanmaksajista  tuntuu suomalaisissa liigaseuroissa olevan pulaa, on osa pelaajista valinnut testileireillä näyttämisen tien, vaikka näyttöjä on olemassa jo edellisiltä kausilta samalta sarjatasolta.
Jalkapallon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola suosittelee, että seurat ja pelaajat sopisivat keskenään testaamisen ehdot kirjallisesti ja myös jo alustavasti minkälaisesta sopimuksesta sen mahdollisesti syntyessä olisi kyse.
– Ettei testijakson jälkeen aleta keskustella seuran antamasta sopimustarjouksesta, joka ei ole mitenkään realistinen.
– Tai jouduta riitelemään lentolipuista, kun molemmilla on oma näkemyksensä asioihin ja kirjallisesti ei ole mitään sovittu.
Juhola tietää,  että jokainen testi on yksilöllinen tapaus. Olisi vaikea määritellä sellaisia yleisiä ehtoja, joita seurojen pitäisi noudattaa pelaajia testatessaan.
RoPSin urheilutoimenjohtaja, entinen A-maajoukkuepelaaja Jari Ilolan mielestä testaamisen kirjo on todella suuri.
– Meillä yleisintä on viikon testijakso, mutta lyhyempiä ja pidempiäkin on, Ilola sanoo.

Juhola suosittelee seuroja seuraamaan pelaajia aidoissa olosuhteissa sarjapeleissä.
– Ylipäänsä pelaajatarkkailua pitäisi tehdä edellisen kauden aikana otteluissa.
Kun pelaajat testeihin suostuvat, on se seuralle ja valmentajille mieluisampi ratkaisu kuin suoran sopimuksen tekeminen.
– Tietysti olosuhteet voivat muuttua edelliskaudesta loukkaantumisen tai muun vastaavan johdosta. Silloin tasokaskin pelimies joutuu todistamaan aiemmat taitonsa testeissä, Juhola arvelee lisääntyneen testaamisen syitä.
Vuosi sitten Vaasan Palloseura testasi ennen kauden alkua peräti 19 eri pelaajaa. Kuuden kanssa syntyi lopulta sopimus. Testiruletin syykin oli toimitusjohtaja Eero Karhumäen mukaan silloin selvä.
– Yksi virhehankinta maksaa enemmän kuin suuren pelaajajoukon testijakson ylläpidot yhteensä.

VPS on  testannut kuluvana talvena kolmea pelaajaa jo toista kuukautta.
– Pelaajat asuvat Vaasassa joko opiskelujen tai muiden syiden vuoksi, joten heidän on helpompaa olla pidempi jakso testatavana, VPS:n päävalmentaja Olli Huttunen perusteli.
Mitä pidempään ennen sarjan alkua testi venyy sitä enemmän seurat säästävät palkkakuluissa.
– Tuskin kukaan palkkaa testiajalta maksaa. Ulkomaalaispelaajien osalta varmaan kustannetaan matkoja ja asumis- ja ruokailukustannuksia, Juhola arvelee.
Huttusen mukaan seurojen taloustilanne pakottaa tekemään pelaajarinkiä koskevat ratkaisut.
– En osaa sanoa montako sopimusta vielä teemme, tuleeko niitä 16 vai 18.
VPS:llä on koossa vain kolmetoista pelaajasopimusta, kun se viime kaudella käytti 21 pelaajaa liigaotteluissaan.

Testeistä hyötyä myös pelaajille

Jalkapallon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola näkee testaamisessa positiivisena puolena sen, että vailla sopimusta olevat pelaajat pääsevät ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan.
– Osa sopimusta vailla olevista treenaa yksinään ja osa myös ilmoittaa, etteivät lähde testeihin.
Juhola ei osaa ottaa kantaa siihen täydennetäänkö talvikauden harjoittelevaa ryhmää testipelaajilla vain sen vuoksi, että treenit sujuvat paremmin.
RoPSin urheilutoimenjohtaja, entinen A-maajoukkuepelaaja Jari Ilola ei näe ainakaan oman seuransa kohdalla testaamisen tarkoituksena harjoitusryhmän suurentamista.
– Se, että treenattaisiin testimiehillä talvikaudella, ja sitten joukkue vaihtuisi huhtikuussa, ei ole mitenkään järkevää.
RoPSilla on kaikkiaan 23 pelaajasopimusta, joista osa on junioreita.
– Meillä on myös tällä hetkellä neljä pelaajaa testissä. Pääsyy on se, että harjoituskauden aikana tulee kolhuja, ja pelaajat ovat antamassa näyttöjä ja täydentämässä joukkuetta.

Harri Puhakainen
© 2014 Lapin Kansa