– Cup-taival oli unohtumaton. Voitimme semifinaalissa Rovaniemellä suomisarjalaisen Kotkan Jäntevän dramaattisessa ottelussa. Olimme jo 0-2 tappiolla, mutta nousimme 4-2 voittoon. Tein voitto-osuman, tuolloin 18-vuotias vasen välihyökkääjä muistelee.
– Meistä tuli Rovaniemen sankareita. Jokainen vastaantulija oli sen jälkeen tuttu ja vähintään nosti kättä.
RoPS pelasi tuolloin maakuntasarjassa, kolmanneksi korkeimmalla sarjaportaalla eli nykyistä Kakkosta vastaavaa sarjatasoa. HPS oli SM-sarjassa.
– Menimme Helsinkiin ihan polopoikina. Meillä piti olla hotellihuoneet varattuna, mutta jokin siinä meni pieleen ja jouduimmekin yöpymään stadionin retkeilymajassa, Kaakinen muistelee nauraen.
RoPS ei päässyt edes stadionin nurmelle lämmittelemään.
– Alkulämpö vedettiin stadionin puistossa. Valmentaja, liikunnanopettaja Ville Puurula innostui vähän liikaa ja juoksimme itsemme läkähdyksiin.
Myös valtava stadion yllätti.
– Stadionin tunnelista näkyi vain itäkatsomo ja se oli tyhjä. Ajattelimme, ettei meitä ole tullut katsomaan kukaan. Astuimme kentälle neljän tuulen lakit päässämme ja valtava mökä alkoi. Katsojia oli yli 5 000 ja taisi ne Lapin lakit saada vielä lisää ääntä aikaan. Olihan se jotain aivan ennen kokematonta.
Kentällä RoPS oli ihmeissään.
– Stadionin kenttä oli iso, tuntui ainakin kaksi kertaa Keskuskenttää isommalta. Lisäksi nurmi oli märkä eikä meidän matalatnappiset kiintonappulakengät pitäneet lainkaan. Liukastelimme ja outo, muovipintainen pallo karkaili jaloista. Katselimme ihmeissämme helsinkiläisten pitkiä rautanappeja. Ne aivan pelotti.
Silti RoPS lähti ennakkoluulottomasti peliin.
– Pelin ollessa vielä 0-0 pääsin hyvään paikkaan, mutta nostin ylärimaan.
Lopulta HPS meni menojaan. Legendaarinen Kai Pahlman iski maalin kuululla banaanipotkullaan vaparista.
– Maalivahtimme Veikko Koivikko vannoi ennen peliä, ettei banaani häntä yllätä, Kaakinen nauraa.
Vaikka RoPS hävisi 0- 5, ei pelin jälkeen näkynyt pettyneitä naamoja.
– Olimme innoissamme, kun saimme sellaisen kokemuksen.
Pelin jälkeen joukkue meni syömään ja viettämään iltaa Kaivohuoneelle, silloisen "stadin" pintapaikkaan.
– Se oli aivan älytön paikka rovaniemeläispojille, en ollut koskaan sellaista kapakkaa nähnytkään.
Vanha pelimies seuraa edelleen tarkasti RoPSia.
– Hyökkäystyöskentelystä olen huolestunut. Cupin voitto edellyttää, että Aleksandr Kokko on täydessä pelikunnossa.
Tapani Kaakinen
Syntynyt 1944.
Finaali: 21.10.1962 HPS – RoPS 5-0 Olympiastadion, Helsinki
Pelipaikka: Välihyökkääjä
Pelasi maakuntasarjassa yhteensä seitsemän kautta RoPSissa ja Rovaniemen Pallossa.
Suomen mestari oppikoulujen tekniikkamestaruuskisoissa.
Toimi juniorivalmentajana RoPSissa ja valmensi yhdessä Paavo Raution kanssa RoPSin D-nuoret SM-pronssille.
Työskenteli siviiliurallaan Finnairin asemapalvelupäällikkönä Rovaniemellä.
Markku Saukko
© 2013 Lapin Kansa
