Ajaxin paitoihin hän liittyi vuonna 2000. Tuolloin fysioterapeutti Jari Alamäki pääsi Palloliiton lääkintävastaavan pestin kautta valmentajakoulutukseen Ajaxin jalkapalloakatemiaan. Side Ajaxiin on kestänyt näihin päiviin saakka.
Urheilijoiden kuntouttaja puhuu mielellään kovan harjoittelun puolesta.
– Ei fysioterapia ole sitä, että täällä vähän hierottaisiin hartioita. Kun urheilija toipuu vammasta, sitä saa aika usein tarttua moppiin ja kuivata hikilätäkön tuosta lattialta, Alamäki toteaa treenisalissa.

ENTINEN jalkapalloilija päätyi fysioterapeutiksi omien vammojen kautta. Jos vammoista voi olla jotain iloa, ainakin Alamäelle vammat antoivat kipinän hienolle työuralle.
– Jälkeenpäin niin voi sanoa, vaikka ei sitä lukioikäisenä niin ajatellut omien nivus- ja nilkkavammojen kanssa kipuillessa.
Keuruulta lähtöisin oleva mies kotiutui parikymmentä vuotta sitten Rovaniemelle. Alamäen sanojen mukaan Keith Amstrong pakotti hänet RoPSin fysioterapeutiksi vuonna 1994. Oma pelaaminen sai jäädä.

HUIPPU-URHEILUN muutostyöryhmä peräänkuulutti urheilijoiden terveydenhuollon kuntoon laittamista. Harri Hakkarainen nimettiin päätoimiseksi lääkäriksi koordinoimaan hommaa. Osa-aikaisina työskentelevät fysioterapeutit Alamäki Pohjois- Suomessa, Juha Koistinen Etelä-Suomessa ja Jari Rautiainen Keski-Suomessa pyrkivät varmistamaan, että jokaisella tukiurheilijalla on valmennustiimissään oma lääkäri ja fysioterapeutti.
Urheilijoiden terveydentilaa on selvitetty tarkalla terveyskyselyllä ja pohdittu jatkotoimia.
– Et voi kehittyä, ellet pysty harjoittelemaan terveenä. Pyrkimyksenä on saada kullekin urheilijalle mahdollisimman paljon harjoituspäiviä terveenä.

ALAMÄELLÄ on vastuullaan paljon talvilajien urheilijoita, mäkihyppääjiä, freestyle- ja alppihiihtäjiä, sekä maastohiihtäjiä. Kestävyyslajeissa suurimpana murheena ovat erilaiset rasitusvammat, kun mäkihyppääjiä kiusaavat polvivammat.
– Nykysiteet tuovat lisää metrejä hyppyihin, mutta samalla loukkaantumisriski kasvaa.
– Jos minulta kysytään, niin en pidä niistä siteistä lainkaan.
Sotshin olympialaisten aikaan Alamäen vastuulla ovat taitoluistelijat ja jääkiekkoilijat.
– Lajikirjo on niin laaja, että ei tässä pääse tylsistymään.

ALAMÄEN mielestä suomalainen tietotaito riittäisi vaikka minkälaisen klinikan pystyyn laittamiseen.
– Suomalaiset fysioterapeutit ja kuntovalmentajat ovat maailmalla kovassa huudossa. Oslon Trauma Centerin kaltaisen laitoksen soisi joskus toteutuvan myös Suomessa.
Sitä ennen mies jatkaa omaa pioneerityötään taustavaikuttajana. Ensi viikolla hän matkustaa alle 16-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkueen mukana Norjaan. Kun omaa aikaa joskus jää, hän suuntaa lenkkipolulle.
– Laitan rokin soimaan kuulokkeista, enkä mieti työasioita lainkaan.

Kokko palaa pian pelikentille

Vaikka pääpaino on vammojen ennaltaehkäisyssä, niin urheilijan loukkaantuessa hoitoketju pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimimaan.
– Suomessa on kehitetty esimerkiksi huippujalkapalloilijoiden kohdalla ohjelmaa, jossa pelaaja pyritään eturistisidevamman jälkeen saamaan puolen vuoden sisällä takaisin pelikuntoon turvallisesti.
Alamäki kuunteli mielenkiinnolla viime huhtikuussa Kansainvälisen olympiakomitean lääketieteellisessä seminaarissa portugalilaisen ortopedin esitystä polvivammojen kuntoutuksesta.
– Mies oli itseni kanssa samoilla linjoilla monesta asiasta.
Myöhemmin selvisi, että hän on FC Porton lääkäri. Heillä huippupelaajan kuntouttamiseen eturistisidevammasta pelikuntoon oli varattu 8,2 kuukautta aikaan.
– Suomen ohjelma kiinnosti portugalilaisesitelmöijää kovasti.
– Uudet kansainväliset kontaktit ovat olleet suuri anti Olympiakomitean työssä. Rovaniemen Palloseuran pelaajia on ollut kuntoutettavina jonoksi asti tänä kesänä. Alamäen työtoveri Tuomas Könönen on tiiviisti joukkueen mukana. Hyökkääjä Aleksandr Kokkoa odotetaan pian takaisin pelikentille.
– Eiköhän Kokko ole pelikunnossa, jos ei vielä Jaro- pelissä sunnuntaina, niin viikkoa myöhemmin, Alamäki arvioi.
Muutaman nuoren pelaajan Alamäki uskoo myös nousevan liigakentille vielä loppukaudesta.
– Olli Pöyliö, Santeri Kumpula ja Arttu Härkönen ovat kolkutelleet nuorten maajoukkueiden portteja. Heissä on potentiaalia, mutta töitä pitää tehdä rajusti, jotta tie aukeaa miesten sarjoihin.
– Urheiluakatemiat ovat loistava juttu, mutta minusta ne pitäisi saada laajennettua ala-asteikäisiin saakka. Muuten harjoitusmäärät jäävät liian vähäisiksi.

Jari Alamäki
Toimitusjohtaja Fysio ja Lääkäripalvelu ACL Oy:ssa.
Yksi kolmesta Suomen Olympiakomitean Kilpa-ja huippu-urheiluyksikön fysioterapeuteista.
Ollut mukana Rovaniemen Palloseuran valmennustoiminnassa vuodesta 1994 lähtien.
Valmentaa RoPS Akatemiassa A- ja B-junioreita. Kuuluu myös liigajoukkueen valmennustiimiin.

Miia Vatka
© 2013 Lapin Kansa