Teemu Tainion armoton pelityyli on armoton myös hänen kropalleen. Mikael Forssell joutui kuntouttamaan polveaan vuoden, ja Jari Litmasen loukkaantumishistoria on kaikille tuttu. RoPSin Nchimunya Mweetwa oli pitkään poissa kentiltä polvivamman takia. Toisaalta monet pelaajat eivät ole koskaan kokeneet pahoja loukkaantumisia. RoPS-ikoni Zeddy Saileti ei ole yli 15 vuotta jatkuneella RoPS-urallaan ollut montaakaan peliä sivussa vammojen takia ja pahat loukkaantumisilta hän on säästynyt kokonaan. Yleensä ihan pienet juniorit välttävät vielä pahat loukkaantumiset, mutta teini-iässä vammoja alkaa tulla. Usein lupaava ura loppuu jo juniori-iässä pahaan loukkaantumiseen tai jatkuvaan vammakierteeseen.
RoPSin liigajoukkueen lääkäri Matti Vähäkari tuntee jalkapallon riskit.
”Jalkapallo on pahin mahdollinen ja samalla se on myös paras mahdollinen laji lääkärin kannalta”, Vähäkari kertoo.
Jalkapallossa sattuu eniten tapaturmia kaikki laajasti harrastetut urheilulajit huomioiden.
”Kyllä jalkapallo on vammamääriltään ylivoimainen ykkönen. Samanlaista dramatiikkaa ei loukkaantumisiin välttämättä liity, kuten vaikka moottoriurheilun onnettomuuksiin tai jääkiekkotappeluihin. Lukumääräisesti jalkapallovammoja on kuitenkin eniten suhteutettuna pelaajamääriin ja kokonaisuutena tietenkin eniten, onhan jalkapallo harrastetuin urheilumuoto”, Vähäkari valottaa.
Nuoren lääkärin mukaan jalkapallo on lääkärin kannalta paras siksi, että se tarjoaa valtavasti ammatillisia haasteita.
”Lääketieteellisiä haasteita on paljon. Usein loukkaantumisen laatu on vaikeasti havaittavissa, tutkimusten pitää olla perusteellisia, ja samalla huippu-urheilussa vaaditaan nopeaa diagnoosia. Ensimmäisenä lääkäriltä kysytään, milloin pelaaja on taas kentällä.”
”Nuorena aloitettu säännöllinen lihashuolto ja lihaskunnon ylläpito ehkäisee parhaiten vammoilta.”
Vähäkarin mukaan junioreiden harjoittelu on liian pitkään sellaista, jossa laiminlyödään vammoja ehkäisevä lihashuolto ja eri lihasryhmien kehittäminen.”
Loukkaantumisherkkyys tai vastaavasti vammojen välttäminen ovat kuitenkin isolta osaltaan synnynnäisiä ominaisuuksia.
”Joku voi saada syntymälahjanaan lihassolut ja nivelet, jotka kestävät jalkapallon rääkkiä paremmin kuin toisilla. Näin täytyy esimerkiksi Zeddyllä olla, sillä hänen pitkä uransa huipulla ilman vammoja on todella harvinainen”, Vähäkari pohtii.
Liigajoukkueen lääkärin arki on kiireistä.
”Tärkein työväline on puhelin, sitten vasta eri kuvantamislaitteet, kuten magneettikuvaus ja röntgenit”, Vähäkari nauraa.
”Normaalitilanne on sellainen, että ”Bimbe” (joukkueenjohtaja Jorma Turpeenniemi”) soittaa, että nyt meni pahasti ja napsahdus kuului, mikähän siihen tuli?”, Vähäkari kertoo, ja sanoo, ettei paraskaan lääkäri tee diagnooseja puhelimessa.
Ensimmäinen vaihe vammautumisen jälkeen on nopea diagnoosi ja yleensä kuvaaminen, joka huippu-urheilijalle järjestetään vuorokauden sisään loukkaantumisesta. Tärkeimpänä menetelmänä on magneettikuvaus, jonka parissa Vähäkari työskentelee myös siviilityössään, Lapin Keskussairaalan radiologian yksikössä.
Vähäkarin mielestä jalkapallon olosuhteiden kehittyminen ja tekonurmien lisääntyminen ovat osaltaan lisänneet vammariskiä.
”Tekonurmet mahdollistavat suuret harjoitusmäärät, joka on tietenkin erinomainen asia. Tekonurmi pintana on kuitenkin luonnonnurmeen verrattuna loukkaantumisriskiltään suurempi.”
Tekonurmella kitka on suuri, ja polvet sekä nilkat ovat kovilla. Lisäksi tekonurmi on sen verran kova, että nivuset rasittuvat.
Vakava loukkaantuminen voi syntyä hyvinkin vaarattoman näköisessä tilanteessa. RoPSin Jarno Tenkula loukkasi takareitensä ensimmäisissä joukkueharjoituksissa helmikuussa palloa vastaanottaessaan. Jalka leikattiin heti, mutta vieläkään Tenkula ei ole palannut kentille.
”Loukkaantumisen jälkeinen kuntoutusjakso on monesti pitkä ja vaatii urheilijalta sitkeää työtä ja kärsivällisyyttä”, Vähäkari sanoo.
Lääkärillä on terveisiä myös Veikkausliigan otteluohjelmien laatijoille.
”Alkukauden kova otteluruuhka huonoilla kentillä ja kylmillä ilmoilla lisää vammojen määrää”, Vähäkari toteaa painokkaasti.
Markku Saukko
© 2009 Uusi Rovaniemi
